Seminaari 10.5.2019
Marina Congress Center

Mistä Luvat ja valvonta -hankkeessa on kysymys?

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Tommila johdatti kuulijat Luvat ja valvonta -hankkeen alkulähteiltä nykypäivään ja piirsi suuntaviivoja myös tuleviin vaiheisiin.

Alivaltiosihteerit Peltonen ja Nerg nostivat videotervehdyksissään esiin yhteistyön, yhteisen tahtotilan ja sitoutumisen. Myös Tommila muistutti, ettei hanke ole vain TEM:n, vaan se on yhteinen ja sitä on viety porukalla eteenpäin.

– Olen ollut alusta asti hankkeessa mukana, ja on ollut ilo olla mukana. Meillä oli yhteinen tavoite ja tahtotila.

Tommila kertoi, miten Luvat ja valvonta -hanke alkoi hahmottua kesällä 2015 silloisen pääministeri Juha Sipilän ja kuntaministeri Anu Vehviläisen lähettämän ”digiloikkakirjeen” seurauksena.

– Ministerien lähettämään haasteeseen saatiin 263 ehdotusta, joista 41 liittyi lupa-, ilmoitus- ja valvontatoiminnan digitalisaatioon.

TEM sai tehtäväkseen laatia asiakaslähtöisen kehittämisen mallin ja polun, miten siihen päästään. Kahden esiselvityksen pohjalta syntyi palvelumuotoiluun pohjautuva malli, jota koestettiin yhdessä asiakkaiden kanssa teollisuuslaitoksen muutoshankkeen ja tapahtumajärjestämisen projekteissa. Luvat ja valvonta -hanke käynnistyi elokuussa 2016 rahoituksen varmistuttua.

Tommila kuvaili, millaisia haasteita ja hyötyjä teollisuuslaitoksen ja tapahtumajärjestämisen lupaprosesseissa nousi esiin. Haasteita löytyi runsaasti.

– Esimerkiksi asiakaslähtöisyys rajoittui vain omaan virastoon ja omiin asiakkaisiin. Piti kaataa kuppi nurin ja todeta, että meillä on yhteinen asiakas. Miten viranomaiset pystyvät parempaan palveluun?

Hyödyistä vaikuttivat suurimmilta sekä asiakkaan että viranomaisten ajansäästö sekä hallinnollisen taakan keventyminen. Asiakkaan kannalta merkittävintä on lupaprosessin nopeutuminen.

Yhteinen asiakas, monta toimijaa

Hankkeen tärkeänä tavoitteena on hallinnontasojen ja viranomaisrajojen ylittäminen.

– Toteutamme yhteiskäyttöisen digitaalisen palvelukerroksen, joka sovittaa yhteen viranomaisten olemassa olevat järjestelmät ja tarjoaa ratkaisun niille, joilla järjestelmää ei ole, Tommila kiteytti.

Viranomaisille toimintatapojen ja varsinkin ajattelutapojen muutos on iso juttu.

– Ei ole epäilystä siitä, onnistummeko. Tahtotilaa ja sitoutumista löytyy enemmän kuin neljä vuotta sitten, ja jo silloin usko oli vahva, Tommila painotti.

– Hankkeessa tunnistettiin nopeasti, että rakenteisessa muodossa oleva tieto on keskiössä. Samoin se, että ei kysytä asiakkaalta samaa tietoa monta kertaa.

Esimerkiksi yritysten kemikaalitiedot yhteen kokoavan KemiDigi-palvelun kautta saadaan paljon tietoa, jota luvituksissa tarvitaan.

– Aina täytyy miettiä, mitä muita viranomaispalveluita asiakas tarvitsee asiaa hoitaessaan. Viranomaisrajat on ylitettävä, sillä asiakasta ei kiinnosta, kuka palvelun tuottaa.

Yhteistyön voimalla kohti maaliviivaa

Tommila muistutti, että hankkeen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossakin yhteistyötä monella tasolla ja osa-alueella.

– Paljon on tehty, ja paljon pitää vielä tehdä ennen kuin päästään maaliin.

Tämän vuoden aikana palvelukerros toteutetaan kolmivaiheisesti, ja viiden olemassa olevan palvelukokonaisuuden lisäksi kehitetään uusia. Hankkeesta siirrytään toimintamallin toteutukseen ja käyttöönottoihin.

– Näitä varten luomme konseptit ja tuemme viranomaisia muutoksessa.

Tommila päätti puheenvuoronsa tsemppiterveisiin.

– Tähän kannatti ryhtyä. Ollaan hyvä porukka!

Katso Päivi Tommilan esitys:

Katso Luvat ja valvonta -hankkeen esittelyvideo:

Tutustu esitysmateriaaliin (pdf):

Mistä Luvat ja valvonta -kärkihankkeessa on kysymys?