Kustannus-hyötyanalyysi on päätöksentekoa tukeva työväline, jonka avulla viranomainen voi arvioida käyttöönoton hyötyjä ja kustannuksia. Analyysissä viranomainen vertaa nykyisien asiointipalveluiden tarjoamaa asiakas- ja viranomaishyötyä Luvat ja valvonta -palvelun tarjoamiin mahdollisuuksiin ja vertaa muutoksesta syntyviä kustannuksiä näihin hyötyihin. 

Hyötyjä osalta tarkastelussa tulee ottaa huomioon

• asiakkaan toiminnan saama hyöty (eri viranomaisten asioinnit ja tilannekuva yhdestä luukusta koko prosessin ajan, palvelun sähköinen viranomaisohjaus)
• Viranomaisen saama hyöty (mm. sähköinen asiointi, yhteinen tilannekuva, asiakasviestintä suoraan palvelun kautta, asiointikohtaiset sähköiset toiminnallisuudet, prosessien läpinäkyvyys ja kehitysmahdollisuudet)

Kustannusten arvioinnissa tulee hyödyntää hallintamallia (mm. palvelun kustannukset – palvelun on tällä hetkellä viranomaisille ja asiakkaille maksuton) ja tietoja viranomaisen omien asiointipalveluiden tai -järjestelmien kehityksen- ja ylläpidon muutoksen aiheuttamista kustannuksista.

On hyvä huomioida, että syvällisen analyysin tekeminen vaatii tutkimusta, ja että arviointi perustuu ennustamiseen. Analyysistä kannattaa tehdä myös vaihtoehtoisia versioita, eli skenaarioita. Näitä mm. ovat erilaiset hyötymallit ja liitosvaihtoehtojen vertailu.

Viranomaisen kannattaa hyödyntää omaa kustannus-hyötyanalyysiään, mikäli sellainen on käytössä.

Milloin kustannus-hyötyanalyysi laaditaan?

Viranomaisen kannattaa tehdä kustannus-hyötyanalyysi Luvat ja valvonta -palvelun käyttöönoton selvitys -vaiheessa. Analyysiin voidaan palata käyttöönoton viimeisessä vaiheessa, jolloin todellisia hyötyjä ja kustannuksia voidaan vertailla suunniteltuihin. 

Kuka kustannus-hyötyanalyysin laatii?

Kustannus-hyötyanalyysin laatija on viranomaisen organisaatiossa päätöksentekoon osallistuva, jolla lisäksi on pääsy tarvittaviin taustatietoihin. Laatija voi olla esimerkiksi projektipäällikkö tai johdon edustaja.