Kustannus-hyötyanalyysi on päätöksentekoa tukeva väline avulla viranomainen voi arvioida ylittävätkö suunnitellusta projektista saadut hyödyt sen kustannukset. Käytännössä viranomainen vertaa nykytilannetta, jossa se toimii nykyisten järjestelmien varassa tai ilman sähköistä asiointia, siihen, millaisia hyötyjä ja kustannuksia palvelukerrokseen liittymisestä ja sen käytöstä syntyy. Kustannusten arvioinnissa tulee hyödyntää vähintään hallintamallia ja palvelukerroksen tiekarttaa sekä tietoja viranomaisen omien asiointijärjestelmien kehitys- ja ylläpitokustannuksista. Hyötyjen arvioinnissa viranomaisen tulee huomioida prosessien tehostumisen tuomat hyödyt. On hyvä huomioida, että syvällisen analyysin tekeminen vaatii tutkimusta, ja että erityisesti hyötyjen arviointi perustuu ennustamiseen. Analyysistä voi tehdä myös vaihtoehtoisia versioita, jos esimerkiksi liittymisvaihtoehtoja on useita.

Viranomainen voi hyödyntää myös omaa vakiomuotoista kustannus-hyötyanalyysiään, mikäli sellainen on käytössä.

Milloin kustannus-hyötyanalyysi laaditaan?

Viranomainen laatii kustannus-hyötyanalyysin silloin, kun se harkitsee palvelukerrokseen liittymistä. Kustannus-hyötyanalyysiä on suositeltavaa päivittää myös päätöksen jälkeen, kun liittymisprosessi käynnistyy ja tiedot tarkentuvat. Lisäksi analyysiin on suositeltavaa palata palvelukerrokseen liittymisen jälkeen, jolloin voidaan arvioida todellisia hyötyjä ja kustannuksia.

Kuka kustannus-hyötyanalyysin laatii?

Kustannus-hyötyanalyysin laatii se taho, joka viranomaisen organisaatiossa osallistuu päätöksentekoon, ja jolla on pääsy tarvittaviin taustatietoihin. Laatija voi olla esimerkiksi projektipäällikkö tai johdon edustaja.